Turun Riennon Keilailun historia
Turun Riennon keilajaoston syntysanat lausuttiin pääseuran vuosikokouksessa tammikuun 20. päivä 1929. Vain viikkoa myöhemmin Turun Riento oli viiden muun turkulaisen seuran kanssa perustamassa Turun Keilailuliittoa.
Keilailun piirissä erilaiset kilpailumuodot ovat aina olleet merkittävässä asemassa. Seuraotteluperinne saatiinkin käyntiin jo toukokuussa 1929 ensimmäisellä ottelulla Åbo IFK:ta vastaan. Tästä kilpailutoiminta lähti nopeasti liikkeelle ja 30-luku olikin Riennolle varsin menestyksellistä aikaa. Turun mestaruuksia tuli niin henkilökohtaisissa sarjoissa kuin joukkuepeleissäkin. Lisäksi rientolainen Lauri Musku valittiin mukaan Suomen MM-joukkueeseen Berliiniin 1936.
Samana vuonna Erkki Warjonen teki kaupunkiottelussa Helsinkiä vastaan kisasuorituksen, jossa oli samalla kertaa peräti viisi Turun ennätystä: kolmen, neljän, viiden, kuuden ja kahdeksan sarjan yhteistulokset. Warjoselle vuosi oli muutenkin erinomainen, sillä tulostensa ansiosta hän saavutti tuolloin ensimmäisenä rientolaisena, ja toisena turkulaisena, Turun suurmestaruuden.
30-luvun menestyksen kruunasi vuoden 1939 maaliskuussa käyty Turun Keilailuliiton 10-vuotis juhlakilpailu, jossa kaikki luokkavoitot kirjattiin Riennon keilaajien nimiin. Lisäksi samana vuonna Turussa järjestetyissä keilailun SM-kisoissa rientolaiset saavuttivat parikilpailussa pronssia, sekä henkilökohtaisissa sarjoissa 7. ja 10. sijan.
Ilmapommisarjan tuhottua ainoan Turussa käytössä olleen keilahallin tammikuussa 1940, jouduttiin uutta keilahallia Turussa odottamaan aina helmikuuhun 1953 asti, jolloin Aninkaisten konserttitalon alakertaan rakennettu 8-ratainen halli avasi ovensa. Väliaikanakaan keilailu ei Riennossa loppunut kokonaan, mutta uusi tuleminen ajoittui 1960-luvulle, jolloin rientolaiset keilaajat saavuttivat useita Turun mestaruuksia sekä lukuisia muita mitalisijoituksia.
1970-luvulle tultaessa rakennemuutos alkoi kaupungistaa Suomea kiihtyvään tahtiin, arkipäiväisetkin asiat politisoituivat ja tv muokkasi ihmisten vapaa-ajan käyttöä. Ehkäpä nämä isot ilmiöt osaltaan vaikuttivat siihen, että Riennon keilailu alkoi hieman taantua 1960-luvun menestysvuosien jälkeen. 1970-luvun saavutuksena oli muutama Turun mestaruus sekä yksi hopeamitali Turussa järjestetyistä SM-kisoista 1979, mutta muuten toiminta alkoi tasaantua lähemmäksi nykymuotoista keilailutoimintaa.
Vuonna 2010 Turun Riennossa tehtiin organisaatiouudistus, jossa lajijaostot irtautuivat emoseurasta itsenäisiksi yhdistyksiksi. Tuolloin Riennon keilailujaostosta tuli Turun Riennon Keilailu ry. Vaikka hallinnollinen muoto muuttuikin, jatkuu keilailutoiminta edelleen vahvasti rientolaisessa hengessä.
Lähde: Perustuu Tauno Korpelan tekstiin Riennon keilailujaoston 50-vuotis juhlajulkaisussa 1979